Simeon Thessalonikalainen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Simeon Thessalonikalainen kreikkalaisessa ikonissa.

Pyhä Simeon Thessalonikalainen (kreik. Συμεών Θεσσαλονίκης, n. 138115. syyskuuta 1429) oli Thessalonikan arkkipiispa ja bysanttilainen teologi. Simeon oli merkittävä liturginen teologi ja hesykasti ja Bysantin valtakunnan viimeinen suuri teologi.

Simeon syntyi vuosien 1381 ja 1387 välillä Konstantinopolissa. Hänen lapsuudeestaan ja nuoruudestaan tunnetaan varsin vähän. Hän meni kuitenkin ilmeisesti nuoruudessaan kilvoittelemaan konstantinopolilaiseen Ksanthopouloksen luostariin, jossa hänestä vihittiin pappismunkki ennen hänen valintaansa piispaksi. Vuosien 1410 ja 1418 välillä hänet valittiin valtakunnan toiseksi suurimman kaupungin, Thessalonikan arkkipiispaksi.[1] Vuonna 1422, kun ottomaanien sulttaani Murad II piiritti Thessalonikaa, Simeon lähti salaa kaupungista Konstantinopoliin pyytääkseen keisari Manuel II:lta apujoukkoja turkkilaisia vastaan. Simeon pääsi kuintenkin vain Athosvuorelle asti, jossa hänet kehotettiin kääntymään takaisin. Koska keisarilta ei saatu apujoukkoja, kaupungin kuvernööri Andronikos Palaiologos päätti luovuttaa kaupungin venetsialaisille, estääkseen turkkilaisvalloituksen. Venetsialaiset eivät kuitenkaan pystyneet murtamaan turkkilaispiiritystä, ja kaupungin olot pysyivät huonoina. Simeon kuvaa piiritetyn kaupungin elinoloja teoksessaan Logos Historikos. Simeon kuoli hieman ennen kaupungin ottomaanivalloitusta 1429. Ortodoksinen kirkko kanonisoi Simeonin pyhien joukkoon vuonna 1981.

Simeon oli merkittävä myöhäisbysanttilaisen kauden kirjoittaja. Hän täydensi katedraalinsa typikoneja ja kirjoitti kuvauksia jälkipolville bysanttilaisesta liturgiasta. Patrologia Graecan niteeseen 155 on koottuu Simeonin kirjoitukset.

Simeonin tärkeimmät teokset ovat:

  • Dialogi Kristuksessa kaikkia harhaoppeja vastaan (Διαλογός εν Χριστῳ κατα πασον τον αιρεσεόν), dialogimuotoon kirjoitettu teos harhaoppeja vastaan
  • Sakramenteista (Περι τον Ιερον Τελετων),
  • Pyhästä liturgiasta
  • Pyhästä temppelistä ja sen pyhittämisestä
  • Pyhästä pappisvihkimyksestä
  • Rukouksesta
  1. George Zaravelas: Saint Symeon, Archbishop of Thessaloniki (+1429) 16. syyskuuta 2013. pemptousia.com. Viitattu 27.9.2016. (englanniksi)

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käännökset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Autuas Simeon, Tessalonikan arkkipiispa: ”Pyhästä jumalallistavasta rukouksesta”, Filokalia, IV osa, s. 302–307. (Suomentannut nunna Kristoduli, Irinja Nikkanen ja Matti Jeskanen) Pieksämäki: Valamon ystävät ry, 1993. ISBN 951-95799-9-0 (suomeksi)
  • St. Symeon of Thessalonika: The Liturgical Commentaries. (Edited and translated by Steven Hawkes-Teeples. Studies and Texts 168) Toronto, Ontario, Kanada: Pontifical Institute of Medieval Studies, 2011. ISBN 978-0-88844-423-3 (kreikaksi), (englanniksi)
  • St. Symeon of Thessalonica: ”A Guide for Priests and Deacons on How They Must Serve in the Church”, On the Priesthood and the Holy Eucharist. According to St. Symeon of Thessalonica, Patriarch Kallinikos of Constantinople and St. Mark Eugenikos of Ephesus, s. 27–43. (Edited and translated by protopresbyter George Dion. Dragas) Rollinsford, NH, Yhdysvallat: Orthodox Research Institute, 2004. ISBN 0-9745618-2-7 (englanniksi)
  • Symeon, Archbishop of Thessalonike: Treatise on prayer. An explanation of the services conducted in the Orthodox Church. (Translated by H. L. N. Simmons. The Archibishop Iakovos library of ecclesiastical and historical sources ; 9) Brookline, MA, Yhdysvallat: Hellenic College Press, 1984. ISBN 0-917653-06-8 (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]